LassiMakinen Lassi Mäkinen
Jaikus from LassiMakinen
Friday, 19 October 2007
-
Tutkimuslaitokset tutkivat menneisyyttä ja nykytilaa. Tutkimuksissa ei yleensä saada esille juuri mitään merkittävää tulevaisuudesta. Hiljaiset signaalit ovat luovien ihmisten päässä. Taiteilijat ovat tällaisia mutta myös monet muut ihmiset, jotka vain vaivautuvat käyttämään mielikuvitustaan.
Verkostoituminen on minulle ollut arkitodellisuutta jo vuodesta 1988 lähtien, jolloin tätä sanaa ei vielä käytetty. Kysymys ei ole siis minkäänlaisesta uskosta tai luulosta vaan käytännön kokemuksesta.
En ole fanaatikko, joksi gatestone minua herjasi. Näen asiat vain eri näkökulmasta. Ainahan on ollut ihmisiä, jotka uskaltavat katsoa, mitä nurkan takana on. Maapallokaan ei enää ole litteä. Nimimerkki gatestone saa olla omaa mieltänsä asiasta, sillä erilaiset mielipiteet ovat maailman rikkautta. Aikahan tämänkin asian todistaa.
Thursday, 18 October 2007
-
Sorry ubiq. Luin epätarkasti.
JuhaK:lle totean, että verkostomallissakin on tilaajaa vastassa joku vastuullinen sopimuskumppani tai useita sopimuskumppaneita. Ei siinä mitään ongelmaa ole.
Verkko tuottaa parempia tuotteita kuin keskitetysti johdettu organisaatio silloin, kun kysymyksessä ovat monimutkaiset tuotteet, kuten esimerkiksi kattorakenteet. Tämä paremmuus johtuu siitä, että verkossa käytetään kaikkia aivoja tehokkaasti.
Jos tämä ei toimisi, Nokia ei tahkoaisi rahaa. Sehän on koko mobiiliaikansa toiminut verkottuneesti.
Maailmassa on paljon esimerkkejä menestyksekkäästä verkottuneesta yritystoiminnasta. Nyt on vain astuttava askel eteenpäin. Verkottumisessa voidaan mennä ihmisen tasolle asti. Työnantajien ja työntekijöiden väliset työsuhteet muuttuvat yritysten välisiksi yhteistyösuhteiksi.
-
Olen ollisirenin kanssa samaa mieltä. Olemme monesti nähneet, miten käy pienen paikkakunnan, kun sen iso tehdas lopettaa (Imatra, Valkeakoski, Voikkaa jne.).
Poliitikkojen pitäisi ymmärtää pienyritysten merkitys. Kun nykyisin he puhuvat kasvuyrityksistä, jotka työllistävät joka vuosi 20 prosenttia lisää, he unohtavat, paljonko kasvua tulee alkavalle yritykselle, jossa yrittäjä työllistää itsensä. Todelliseen kasvuun ja hyvinvointiin päästään sillä, että mahdollisimman moni ihminen perustaa oman yrityksen. Yhteiskunnasta tulee joustava, sillä nämä pienyritykset uivat kuten kalaparvi: esteen ohi molemmin puolin. Suuryritys ajaa päin estettä.
-
Nimimerkki ubiq vielä epäili, ettei metroa voi rakentaa verkottuneesti. Käsittääkseni niin tehdään. Jos puhutaan metroradasta, sen rakentamiseen osallistuu suuri määrä esimerkiksi pieniä maansiirtoyrityksiä. Jos puhutaan mertrojunista, niitä voidaan rakentaa ihan samalla tavalla kuin suomalaiset telakat rakentavat laivoja. Niissähän on jo vuosikymmeniä käytetty alihankkijoita. Tunnen tällaisia yhden hengen laivanrakentajia.
Nimimerkki gatestone ihmetteli sävyä, että isot yriytkset ovat pahoja ja pienet yritykset hyviä. Näinhän juuri on. Ahneuden markkinat ovat vallanneet isot yritykset. Ne kumartavat pörssipelureille ja pyllistävät asiakkaille. Pienet yritykset sen sijaan kumartavat asiakkailleen.
Kun isossa yrityksessä pomo päättää ja alaiset tekevät, tämä on tehotonta. Työntekijät eivät ole motivoituneita muuhun kuin sovittujen tehtävien suorittamiseen palkkansa vastineeksi. Yrittäjät ovat motivoituneita palvelemaan asiakkaitaan ja ylittämään odotukset säilyttääkseen luottamuksen, jonka varaan he voivat rakentaa tulevaisuutensa.
Vanhanaikaisissa heimoyhteisöissä ja vähän myöhemmissä tehdasyhteisöissä vain yksi käytti aivojaan ja muut lihaksiaan. Pienyritysten muodostama verkkoyhteisö on sivistynyt yhteisö. Siinä kaikki käyttävät sekä aivojaan että lihaksiaan. Sadat aivot pystyvät parempiin suorituksiin kuin yhdet aivot.
-
Verkottumista voidaan toteuttaa kaikilla toimialoilla. Tarvitaan vain innovaatiokykyä. Kun jollakin alalla joku onnistuu, muut seuraavat perässä.
Verkottuminen yleistyy, jos yrittämisen byrokratia kevenee. EU on asettanut itselleen tavoitteeksi yritysbyrokratian vähentämisen 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä. EU:lle tavoite on mahdoton. Ääribyrokraattinen organisaatio ei kykene vähentämään byrokratiaa.
Suomi voisi onnistua, mutta ensimmäiseksi tavoitteeksi pitäisi asettaa byrokratian keventäminen puoleen nykyisestä. Tämä ei edellytä suuria muutoksia lainsäädäntöön. Enemmän asia on kiinni tahdosta.
Olen selvittänyt tätä asiaa 1990-luvun lamasta lähtien ja tehnyt useita aloitteita. Jotakin on tapahtunut, mutta ei riittävästi. Virkamiehet ja poliitikot pelkäävät muutosta. Yhteiskunnassa on paljon ihmisiä, jotka hyötyvät byrokratiasta. He vastustavat sen keventämistä vimmatusti.
-
Huh! Ehtipä päivän mittaan tulla paljon vastattavaa.
Olen samaa mieltä haloefektin kanssa siitä, että yksinäinen yrittäjä on heikoilla suurten yritysten kanssa neuvoteltaessa. Olen tätä tehnyt 26 vuotta. Moni yritys olisi minut palkannut työsuhteeseen mutta ei suostunut tekemään yritykseni kanssa sopimusta samasta työstä. Mutta maailma muuttuu koko ajan paremmaksi.
Nimimerkki mokkalle totean, että olen perustanut Lasmak Tietopalvelu -verkkolehden (www.lasmak.com) vuonna 1999 tukemaan pienten yritysten toimintaa. Olemme saaneet paljon aikaan, mm. viime vuonna osakeyhtiölain uudistuksessa. Vielä on paljon tehtävää.
Marxin kirjat taisi kirjoittaa hänen ystävänsä Engels. He loivat ihanneyhteiskuntaa mutta eivät eläneet sen mukaisesti. Eivät eläneet Lenin ja Stalinkaan. Se mitä minä puhuin ihannetilanteesta, on minulle totta jo tänään.
Nimimerkki erkka totesi, että suuntaus näyttää olevan kohti yhä suurempia yrityksiä. Ennen autojakin joku kirjoitti, että hukumme hevosenlantaan, koska hevoset lisääntyvät kaupungeissa. Emme hukkuneet. Historian saatossa asiat muuttuvat ja voivat kulkea toisinaan ihan vastakkaiseen suuntaan kuin aikaisemmin.
Nokia on käyttänyt verkottumista jo pitkään, joten malli soveltuu teollisuuteenkin ja johtaa menestykseen. Valitettavasti Nokian alihankkijat eivät ole ymmärtäneet jakaa töitään alaspäin muille yrityksille, mutta ehkäpä siitä syystä ne ovat vaikeuksissa: ne ovat tehottomia. Maailmalta löytyy paljon muitakin yritysverkkojen teollisisa sovelluksia.
Jarimatti puhui teollisesta yhteiskunnasta, jossa koneet ja pääoma olivat valttia. Tietoyhteiskunnassa ihmisten osaaminen ratkaisee. Maailma muuttuu. Teolliset tuotteet voidaan valmistaa uudella tavalla. Liukuhihna jää historiaan, kuten hevonen ja aasi hävisivät traktorille maataloudessa.
Yritysverkossa pääoman kerääminen on tehokkaampaa kuin suuryrityksissä. Tosiasiahan on, että pörssi ei enää toimi yritysten rahoituskeinona. Se on vain pelikasino. Sen sijaan yritysverkossa jokainen yritys voi rahoittaa oman toimintansa, joten mitään suurta yhteiskassaa ei tarvita.
Mielestäni teroheiskanen kuvasi yritysverkkoajattelun mainiosti fysiikan termein. Avain on byrokratian keventäminen, sillä se aiheuttaa kitkaa, joka haittaa tehokkaiden verkkojen syntymistä.
Myös brändiasiasta olen teroheiskasen kanssa samaa mieltä. Otetaanpa esimerkiksi Kotipizza, jonka kaikki tuntevat. Se toimii verkottuneesti ja menestyy.
-
Sen sijaan, että Neuvostoliiton tyylin mukaisesti järjestäisimme kirjanpidon virkamiesvalvonnalle otolliseksi, ehdotan pankkitilin tiliotteiden hyväksymistä peruskirjanpidoksi sellaisenaan. Ei tarvita suuria muutoksia kirjanpito- ja verolainsäädäntöön. Tiliotteista voidaan tehdä kassavirtalaskelmia. Rahan riittävyyden seuranta on tärkeämpää kuin voiton seuranta.
Ketään ei tarvitse pakottaa yrittäjäksi. Yrittäminen on parempi vaihtoehto pakkotyölle, jossa työnantaja käyttää työnjohto-oikeutta. Mieluummin teen työtä kymmenille, sadoille tai tuhansille asiakkailleni kuin yhdelle esimiehelle. Mieluummin teen työtä, josta näen asiakkaan hyötyvän, kuin myyn aikaani organisaatiolle saadakseni siltä vain palkkasumman tililleni.
Nykyisin pieni ihminen neuvottelee epätasaisesti suuren yrityksen kanssa. Tulevaisuudessa ei ole suuryrityksiä. Toivottavasti tulevaisuudessa ei myöskään ole tilannetta, jossa pieni yritys neuvottelee epätasaisesti suuren ammattiyhdistyksen kanssa.
Ihannetilanne on, että ihmisen kokoiset yritykset tekevät töitä vertaisilleen ja muodostavat yhdessä suuria verkostoja. Tällaiset verkostot ovat rinnakkaisia, päällekkäisiä ja sisäkkäisiä. Sama yritys voi olla mukana kymmenissä verkoissa. Verkoilla ei välttämättä tarvitse olla tiukkaa muotoa ja johtamista. Ne voivat olla enemmän organismeja kuin organisaatioita. Silti jonkinlaisia kärkiyrityksiä tarvitaan, mutta jokainen yritys voi liittyä useaan kärkeen, jolloin yrityksen riski minimoituu.
Thursday, 27 September 2007
Sunday, 16 September 2007
-
Nimimerkille villevenalainen haluan heti huomauttaa, että en suinkaan ole vaatinut, että osan ihmisistä tulisi olla hiljaa. Jokaisen ihmisen pitää itse saada valita, ottaako hän osaa keskusteluihin ja muuhun sisällön tuottamiseen vai haluaako vain ammentaa tietoa itselleen, kuten suuri osa ihmisistä tekee.
Tämä ammentaminen on mahdotonta, jos tietoa on liikaa. Tarvitaan ihmisiä, jotka osaavat seuloa tietomassasta olennaisimmat jonkin kohderyhmän kannalta ja tarjota nämä tiedonjyvät helposti omaksuttavassa muodossa. Tämä ammatti muistuttaa läheisesti toimittajan ja informaatikon ammatteja. Tästä työstä pitää saada korvaus, joten palvelujen tulee olla maksullisia. Maksullisuus sinänsäkin synnyttää itsekarsintaa.
Tahallista pupputietoa vähentää huomattavasti se, että ihmiset seisovat sanojensa takana. Tämän vuoksi nimimerkkikeskustelut ovat ongelmallisia. Tämä nyt meneillä oleva keskusteluketju on harvinaisen fiksu. Minulla on kokemusta verkkokeskusteluista jo 1980-luvulta lähtien, enkä ole kovin viehättynyt kaikenlaisten hörsökeskustelujen lukemisesta ja etenkään niihin osallistumisesta.
-
Osallistun nimimerkki visualradion mainitsemaan Yritys 2.0 -kirjahankkeeseen. Se on hyvin mielenkiintoinen oppimiskokemus. Hanke on niin alussa, että kukaan ei vielä tiedä, mitä siitä tulee. Mukana on aivan erilaisia ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita samasta aiheesta. Kirjoitustyylitkin ovat erilaisia.
Toinen Yritys 2.0 -hankkeessa kiinnostava asia on vapaaehtoisuus ja ilmaisuus. Kenellekään ei makseta mitään. Ilmaisuuden vaikutuksia kukaan ei vielä tiedä. Ihmiset ovat luultavasti mukana erilaisin motiivein. Jaksavatko kaikki loppuun asti? Löytyykö intoa kirjoittaa täysipainoista tekstiä ilmaiseksi?
Koska kirja on julkinen ja kaikille ilmainen, suosittelen tämän keskustelun osanottajia ja lukijoita tutustumaan ja seuraamaan hanketta osoitteessa http://yritys20.com/. Kirjaan on lähiviikkoina tulossa useita hyvin mielenkiintoisia lukuja, joita olen tänäkin aamuna lukenut ja kommentoinut. Kirja ei ole vain yksisuuntainen julkisena tuotoksenakaan, vaan sen lukuja voi kommentoida ja niistä voidaan käydä syvällisiä keskusteluja julkisesti.
Thursday, 13 September 2007
-
ubiq: "Leipä on ansaittava, mutta täysipäiväisesti palkattujen toimittajien määrä tuskin kasvaa, päinvastoin."
En tullut vakuuttuneeksi siitä, että vain totesit tämän. Minä sen sijaan perustelin ammattitoimittajien tarpeen tietotulvan lisääntymisellä. Ihmiset eivät selviydy netin tietomäärästä ilman ammattilaisia, jotka osaavat poimia kultajyvät esiin.
Kovin moni ei jaksa lukea kirjoittajan mielestä "journalismia hipovia merkintöjä", joita kirjoittaja käyttää myöhemmin raakamateriaalina oppaissaan, tietokirjoissaan, luennoissaan jne.
Jos yrittää tunkea auton tankkiin raakaöljyä, syntyy aikamoinen sotku. Jos aikoo ajaa autolla, raakaöljy pitää ensin jalostaa bensiiniksi.
-
Nyt viilee puhuu asiaa. Blogit (= kolumnit) voivat olla alustuksia ja niiden jälkeen tulevat kommentit jäsentynyttä keskustelua.
Miten sitten asiattomuudet pidetään pois keskustelusta? Keskustelijoiden rekisteröityminen ja puheenvuorojen esittäminen rekisteristä automaattisesti tulevalla nimellä puhdistaa puheenvuoroja kummasti. Ja moderaattori (= puheenjohtaja) tarvitaan myös.
-
Tietotulvaa voimme välttää vain toimittajien ammattitaidolla. Kaikesta siitä kansan kohinasta, jota nettiin työnnetään, on saatava jonkinlaista jäsennettyä yhteenvetoa. Esimerkiksi MariF on jo vaikeuksissa tämän keskustelun ajatusten yhdistämisessä esseeseensä.
Tärkeätä on myös huomata, että toimittajan työtä ei kukaan voi tehdä ilmaiseksi. Me voimme täällä Jaikussa kirjoittaa ihan huviksemme, mutta jostakin meidänkin on leipämme ansaittava, niin myös toimittajien. Ammattimaisia toimittajia tarvitaan siis jatkossa sitä enemmän, mitä enemmän tänne nettiin tulee dataa.
Wednesday, 12 September 2007
-
Aina tällaiseen keskusteluun tulee joku viilee, joka vie ihmisten mielenkiinnon. Palauttaakseni keskustelun asialinjalle nostankin nyt esiin sisällön tuottamisen nimettömästi ilmaisilla sivuilla. Tämä johtaa tietotulvaan.
Tulevaisuudessa suurin tietoturvaongelmamme on tietotulva. Hömppäsisältöä syntyy niin paljon, että ihmiset eivät sitä enää hallitse. Eivätkä hallitse hakukoneetkaan.
Osallistun tämän Jaikun keskusteluun, koska kerään kokemustietoa juuri em. asiasta. Mr. viileen puheenvuorot ovat hyvin opettavaisia.
Tuesday, 11 September 2007
-
Kaikki merkit näyttävät siltä, että keinu on kääntymässä. Vielä ei onneksi ole merkkejä siitä, että se käätyisi ihan ympäri.
Paras vihje matalasuhdanteen tulosta on se, kun poliitikot alkavat selittää, ettei mitään käännettä huonompaan vielä ole näköpiirissä. Iiro Viinanenkin löi toimittajan kanssa tuhat markkaa vetoa, ettei devalvaatiota tule. Silloin tiesin, että se tulee hyvin pian.
-
Kokeneet pelurit hyötyvät tälläkin kerralla. Sokaistuneet amatöörit häviävät. Mummot rahastetaan jälleen.
Me kaikki koimme 1990-luvun laman vaikutukset mm. siten, että työttömyys lisääntyi ja tästä seurasi julkisten menojen kasvu. Verotusta piti kiristää. Julkisia palveluja karsittiin mutta byrokratiaan ei puututtu.
-
On täydellinen harhakäsitys, että korkeaan ikään eläneet ihmiset eivät halua lukea lehteään verkosta. Minun verkkolehdessäni (www.lasmak.com) on yli 70-vuotiaita lukijoita. On ollut jo monen vuoden ajan, sillä lehti perustettiin vuonna 1999. He eivät ole tietotekniikkaan vihkiytyneitä. Sisältö ratkaisee. Myös järjestelmän pitää olla yksinkertainen ja häiriötön. Nämä ihmiset eivät siedä vilkkuvaa mainoröykkiötä vaan mieluummin maksavat lehdestään. He odottavat palvelua.
Monday, 10 September 2007
-
Kasvaminen on hyvä asia mutta pöhöttyminen ei. Kasvua on kahdenlaista: henkistä ja fyysistä. Pitää panostaa uuden oppimiseen. Osaaminen on käypää valuuttaa kaikkina aikoina.
Lisäksi hyvänä aikana pitää panna talteen pahan päivän varalle. Näin ei tehty 1980-luvun lopulla. Pelkään, että nyt käy samoin.
-
Mikä oli tuon esimerkkini tarkoitus? Tämä keskusteluhan käynnistyi siitä, että MariF:n täytyisi tehdä essee aiheesta sanomalehtien tulevaisuus. Lehtien tulevaisuus on enemmän riippuvainen sisällön tasosta kuin tiedonvälitysmenetelmistä, mutta internet muuttaa lehtien toimintatapoja niin, että ne voivat tuottaa parempaa tietoa. Tässä keskeiset tekijät ovat kaksisuuntaisuus ja oligopolin häviäminen. Vanhat lehtitalot saavat kimppuunsa pieniä kipakoita kissaeläimiä.
-
Yrittäjiä pidetään epärehellisinä ja virkamiehiä rehellisinä. Asia on usein toisin päin.
Esimerkki julkishallinnon valehtelusta: Kauppa- ja teollisuusministeriö väittää, että yrittäjien määrä suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan heinäkuussa oli 313.000 yrittäjää ja yrittäjäperheenjäsentä. Vastaava luku heinäkuussa 1989 oli 409.000. Miten tämä on saatu kasvamaan? Luvuista on poistettu maatalousyrittäjät, joiden määrä on vähentynyt. Näin edellisen hallituksen yrittäjyysohjelma saatiin tuottamaan "tuloksia".
Kaikki tärkeimmät lehdet julkaisivat tuon valheen tutkimatta asiaa tarkemmin.
Comments from LassiMakinen