LassiMakinen Lassi Mäkinen
Jaikus from LassiMakinen
Monday, 10 September 2007
-
Yrittäjiä pidetään epärehellisinä ja virkamiehiä rehellisinä. Asia on usein toisin päin.
Esimerkki julkishallinnon valehtelusta: Kauppa- ja teollisuusministeriö väittää, että yrittäjien määrä suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan heinäkuussa oli 313.000 yrittäjää ja yrittäjäperheenjäsentä. Vastaava luku heinäkuussa 1989 oli 409.000. Miten tämä on saatu kasvamaan? Luvuista on poistettu maatalousyrittäjät, joiden määrä on vähentynyt. Näin edellisen hallituksen yrittäjyysohjelma saatiin tuottamaan "tuloksia".
Kaikki tärkeimmät lehdet julkaisivat tuon valheen tutkimatta asiaa tarkemmin.
-
Kitti, osoitteesi oli väärä. Minä en puhunut pr-toimistojen laskutuksesta mitään, vaan siitä puhui ubiq.
ubiq: Jos tuntuu siltä, että kaupalliset tiedotteet menevät helposti läpi, pitää tarkastella koko yrityskenttää. Pörssiyhtiöiden tiedotteet menevät läpi, sillä pörssi on taloustoimittajien lempilapsi. Muiden yritysten, etenkin pienimpien yritysten tiedotteet eivät juuri milloinkaan mene läpi, ainakaan sellaisenaan. Tosin niissä on myös paljon ammattitaidottomasti tehtyjä tiedotteita.
Lisäksi vielä ubiqille: Tekemäsi teemalista on hyvä. Pieniä muutoksia tekisin mutta se on aika kattava. Tarkastelet asiaa ehkä hieman liiaksi nykyhetken perusteella. Lisää vähän mielikuvitusta, niin näet tulevaisuuteen.
Sunday, 9 September 2007
-
Firmojen lehdistötiedotteet eivät mene läheskään yhtä kritiikittömästi läpi kuin ministeriöiden ja virastojen lehdistötiedotteet. Firmat sentään yrittävät edes pysyä totuudessa, sillä ne eivät halua pilata mainettaan. Toimittajat ovat allergisia mainonnalle mutta eivät valehtelulle.
-
Suviko: "Millaiset ansaintalogiikat toimisi sun mielestä parhaiten suomalaisille verkkolehdille?"
Parhaiten toimii tilaajamaksuihin perustuva lehti. Se tuottaa tietoa vain lukijoitaan varten. Mainostajat eivät sanele sisältöä.
-
Olen samoilla linjoilla nimimerkki haloefektin kanssa. Alkuperäistä lähdettä toistetaan siksi, että omia tietolähteitä on liian vähän. Sopuli-ilmiö on entistäkin todellisempaa tänä päivänä. Myös viihteellisyys on lisääntynyt. Asiajutuissa painoa saavat rikokset ja onnettomuudet. Mainostajat ohjailevat lehden juttuja kohtuuttoman paljon.
Talouslehden toimittajana minua ärsyttää se, että pörssi on saanut liian suuren painon. Ihan niin kuin meidän jokapäiväinen leipämme olisi siitä kiinni, millä hinnalla joku aivoton sijoittaja ostaa Nokian osakkeita toiselta aivottomalta sijoittajalta tai kuinka paljon Nasdaq on notkahtanut ylös- tai alaspäin. Olen jopa kuullut väitteen, että sijoittamalla pörssissä suomalaisyhtiöiden osakkeisiin luodaan työpaikkoja. Niitä rahoja ei kyseinen yhtiö näe milloinkaan, joten se ei voi luoda työpaikkoja niillä.
-
Nykyiset paperilehdet muuttuvat yhä huonommiksi. Negatiivinen kierre on jo alkanut.
Aluksi osa lukijoista siirtyy verkkoon. Lukijoiden mukana mainonta pakenee paperilehdistä. Se menee aluksi lukijoiden mukana verkkolehtiin mutta myöhemmin pakenee niistäkin.
Perinteisten lehtiyhtiöiden on tuotettava sekä paperilehteä että verkkolehteä rinnakkain, jolloin tämä on kalliimpaa kuin pelkän paperilehden tuottaminen. Talouden saamiseksi tasapainoon paperilehden laadusta on pakko tinkiä. Tämä taas johtaa siihen, että osa lukijoista siirtyy verkkoon jne.
Saturday, 8 September 2007
-
Perttu: "Visuaalisuus on yksi syy, miksi uskon paperilehtien kestävän vielä pitkään." Verkkolehdillä on monta muuta ominaisuutta, jotka ylittävät paperilehden visuaalisuuden ja tästä visuaalisuudestakin voidaan olla eri mieltä. Nimittäin verkkolehden juttuun voidaan esimerkiksi liittää videonpätkä, mikä paperilehdessä on aivan mahdotonta. Suvikon mainitsema linkittäminen on myös tärkeä ominaisuus, jota ei voida toteuttaa paperilehdessä.
Verkkolehden tärkein ominaisuus on ohjelmoitavuus. Vaatii hieman mielikuvitusta ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa?
-
Verkkolehden taittaminen on ihan erilaista kuin paperilehden taittaminen. Ensinnäkään verkkolehdessä ei ole palstatilarajoitusta vaan näyttö kelautuu yleensä alaspäin samalla tavalla kuin tämän keskustelun näyttö. Toiseksi taitto tehdään käytännössä jo silloin ja vain kerran, kun verkkolehden visuaalinen yleisilme luodaan.
Verkkolehdessä ei ole pulaa palstatilasta, mutta siinä ongelmana on tietotulva. Asiaa ja asiatontakin materiaalia syntyy aivan liikaa, jotta ihminen voisi sen kaiken omaksua tai edes löytää juuri sen, mikä häntä kiinnostaa.
Paperilehdessä hakuongelmaakaan ei ole, sillä lehtipinoista on lähes mahdotonta jälkikäteen löytää jotakin sellaista, jota ei ole tuoretta lehteä selatessaan lainkaan huomannut. Selailuvaiheessa huomatunkin jutun löytäminen jälkikäteen ilman netin apua on varsin epätodennäköistä.
Paperilehtien maailma on siltä ajalta, jolloin kaikki säilöttiin ihmisten päähän. Tulevaisuudessa tämä ei ole enää mahdollista eikä järkevää. Data kuuluu tietokantoihin. Päätä käytetään ajatteluun ja luomiseen.
Friday, 7 September 2007
-
Aina kun puhun paperilehtien häviämisestä, tuo vessajuttu tulee esille keskusteluissa. Senkö takia paperilehtiä pitää tehdä? Oletko PolarFox ihan tosissasi?
Koska minä olen näin vanha, olen nähnyt senkin ajan, jolloin paperilehden uusiokäyttö tapahtui huussissa. PolarFox, tuskin tarkoittat sitä.
-
Jos meillä on tietokoneet esimerkiksi pankkiasioiden hoitamista, ostosten tekemistä yms. varten, koko tietokoneen ekokuormaa ei pidä kasata verkkolehdelle. Sitä paitsi samalla tietokoneella voi lukea kaikkia verkkolehtiä, mutta eri paperilehtiä ei voida painaa samalle paperille. Ja samalla tietokoneella voi myös lukea kirjoja sekä katsella televisiota ja radiota. Tämä vähentää kuormaa, kun joka tarkoitukseen ei tarvita eri laitetta.
Paperin kierrättäminen ei ratkaise ongelmaa, eikä ratkaise sähköinen paperikaan. Sehän ei ole paperia sen varsinaisessa merkityksessä vaan elektroniikkatuote, jota pitää verrata enemmänkin tietokoneen kuvaruutuun kuin puusta tehtyy paperiin.
Puheet näköislehdistä ja sähköisestä paperista tuovat mieleen lapsuuden, kun isä television osti. Silloin siitä käytettiin nimitystä näköradio.
-
Edellisessä viestissäni puhuin haitakkeesta. Kysymys on turhakkeesta. Lähetin juuri Suomen Luonnonsuojeluliitolle seuraavan sähköpostiviestin:
"Ehdotan vuoden 2007 turhakkeeksi Suomen Luonto -lehteä. Siihen tuhlataan puuta, jota voidaan käyttää hyödyllisempiin tarkoituksiin, kuten esimerkiksi sen voidaan antaa kasvaa vapaasti luonnossa tai siitä voidaan valmistaa satoja vuosia kestäviä huonekaluja. Puun kaataminen, kuljettaminen, siitä sellun ja paperin tekeminen, paperin kuljettaminen, lehden painaminen ja jakelu kuluttavat paljon energiaa, josta suuri osa tuotetaan luontoa haittaavalla tavalla. Lukijat arkistoivat lehtiä lämmitettävässä tilassa, mihin kuluu myös energiaa.
Suomen Luonto -lehdelle on olemassa luontoystävällinen julkaisutapa: verkkolehti. Monilla lehden lukijoista on jo tietokone, jolla verkkolehteä voi lukea, sillä muutenhan Suomen Luonnonsuojeluliitonkaan ei kannattaisi pitää kotisivuja ja julistaa tätä kilpailua netissä. Kun tietokone on jo olemassa, sen hankinta ei aiheuta luonnolle lisähaittaa.
Voidaan väittää, että Suomen Luonto -lehden haitalliset vaikutukset ovat pieniä. Tämä lehden tulee kuitenkin olla esimerkkinä muille lehdille, sillä sitä tuottaa luonnonsuojelujärjestö.
Saattaa käydä niin, että Suomen Luontoa ei valita vuoden 2007 turhakkeeksi, sillä tällainen toimenpide vaatii todellista siviilirohkeutta. Silloin Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnalta putoaa aatepohja pois eikä se ole uskottava puhuessaan luonnonsuojeluasioista. Puheiden lisäksi tarvitaan tekoja. Suomen Luonnon nimeäminen turhakkeeksi olisi rohkea teko."
Katsotaan miten ehdotukseni menestyy äänestyksessä. En odota palkintoja, sillä voittanut ehdotus palkitaan rinkalla, retkikeittimellä ja makuupussilla, jotka minulla jo on. Haluan kiinnittää huomiota siihen, että pelkät puheet eivät riitä vaan tarvitaan myös tekoja. Itse olen tuottanut verkkolehteä vuodesta 1999 lähtien ja vekkokirjoja vuodesta 2002 lähtien.
-
Suomen Luonto -lehti järjestää äänestyksen vuoden 2007 haitakkeesta (http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2007/turhakeaanestys2007). Mielestäni Suomen Luonto -lehti on haitake, sillä se tuhoaa luontoa.
Thursday, 6 September 2007
-
Tässä keskustelussa on esitetty mielenkiintoisia näkemyksiä. Ympäristönäkökulma puuttuu. Paperi tuhoaa metsää ja sen tekemiseen ja kuljettamiseen tarvitaan paljon energiaa. Myös painaminen ja lehden jakelu kuluttaa yhä arvokkaamaksi tulevaa energiaa.
Paperilehden jakelu on kivikautinen menetelmä verkkolehden jakeluun verrattuna. Olen jo vuosia ollut ilman paperilehtiä ja saan herätä silloin, kun olen nukkunut tarpeeksi, enkä silloin, kun lehdenkantaja kolistelee postiluukkuani.
Vaikka luen vain verkkoletiä (tuotan myös: www.lasmak.com), en ole kokenut minkäänlaisia vieroitusoireita. Edes suhteellisen korkea ikäni ei ole ollut esteenä uuteen mediaan siirtymisessä.
Emmehän me enää käytä päreitä valaistukseenkaan, miksi käyttäisimme niitä tiedonvälitykseen.
Comments from LassiMakinen